Translate

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Viimeinen viikko.....


Viimeinen viikko. Joiltain osin koko viikko oli täydellistä kadonneen motivaation metsästämistä, mutta aina jonkin puun juurelta se löytyi ja auttoi eteenpäin.

Maanantaina asentelimme saneeraustyömaalla kaapeleita valmiiksi seinien ja katon peltirunkoihin.
Vaikka koko päivän yritti miettiä jotakin muuta, päällimmäinen ajatus oli aina sama: "Viimeinen viikko, viimeinen viikko"
Löydetty jälleen kaapeleita 50- luvulta. Tämä kaapeli asennetaan seinän rakenteiden päälle ja päälle vedetään vain rappaus.

Tiistaina aloimme tehdä saneraaustyömaalla betoni/ tiiliseiniin uria ja reikiä kaapeleita ja kojerasioita varten. Minä porasin ontelot kojerasioille ja työkaveri sahasi urat koneella. Tämän jälkeen urat piti puhdistaa taltalla ja vasaralla

 Iltapäivällä minut heitettiin kotiin. Minulle oli vain sanottu "tiistaina sinut heitetään kahelta kotiin ja kolmelta joku hakee sinut. Jonnekkin tilaisuuteen"
Kolmelta minut sitten haettiin esittelytilaisuuteen, jossa oli muitakin ulkomailla olleita opiskelijoita.
Seuraavan päivän lehdestä sitten luettiin
Keskiviikko ja torstai meni käytännössä tehden seiniin ura ja onteloita. Lisäksi asensimme kojerasiat onteloihin kipsimassalla.






Keskiviikkona iltapivällä sosiaalitilat saivat vielä viimeisen silauksen.






Perjantai......

Heräsin aamulla seitsemän aikaan ja kävin suihkussa. Mietin, että se olisi viimenen suihku Saksassa. Tein aamupalaksi kahvia ja leipää miettien kokoajan, että se olisi viimeinen aamupalani Saksassa. Yhdeksältä minua tultaisiin hakemaan ja alkaisin matkani kotiin päin Paderbornin rautatieasemalta. Tänään olisi viimeinen päiväni Saksan kamaralla. Olin iloinen, että pääsisin kotiin. Olin surullinen, koska joutuisin kotiin. Olin jopa osittain vihainen.
Taakse pitäsisi jättää joukko ihmisiä, jotka olivat ottaneet minut hyvin vastaan. Minun pitäisi lähteä niiden luo, jotka jo tunnen, joita odotan, jotka odottavat minua.
Bye bye halpa, sateinen ja mielenkiintoinen Saksa
Welcome luminen, kylmä ja syrjäinen paikka, jota kodiksi kutsun. Suomi

Junamatkan aikana en osannut oikein ajatella mitään. Düsseldorffin lentokentälle päästyäni laitoin Suomeen viestiä olinpaikastani. Sain vastaukseksi "Sitähän ollaan melkein jo kotona"
Totta. Enää joitakin tunteja niin olisin 500 kilometrin päässä kotoa. Siitä kaksi tuntia ja matkaa olisi enää 90 kilometriä.
Auf wiedersehen, Paderborn


Tschüss Deutchland!
Mutta kaikki loppuu ajallaan. Myös tämä reissuni. Nyt tiedän millaista ulkomailla työskentely on. Voin hyvillä mielin palata kotiin, purkaa laukut ja nukahtaa omaan sänkyyni. Kokemus oli mieletön ja unohtumaton. Tapasin liudan mahtavia ihmisiä, tutustuin lukemattomiin paikkoihin ja tapoihin. Opin vieraasta kultturista ja vierasta kieltä. Jos jollakulla on vastaavanlainen hinku lähteä ulkomaille voin sanoa kokemuksen rintaäänellä: ANNA PALAA!
Danke Schön!

perjantai 12. joulukuuta 2014

8.12-12.12

Viikonloppuna kävimme jälleen katselemassa joulutoria. Joulutori on jotenkin niin lumoava paikka, että sieltä löytää jokakerta jotakin uutta ja mielenkiintoista. Lisäksi siellä on mukava olla tuttujen ihmisten kanssa.

Maanantaina syystaudit jylläsivät firmassa. Kipeänä oli mies jos toinenkin. 
Aamusilla kävimme kotikeikalla asentamassa omakotitalon oven eteen hämäräkytkimen. Lisäksi asensimme kylpyhuoneeseen 5 kpl 35 wattisia halogeenivaloja.
Keikan aikana huomasin, miksi halpa ei ole aina parempi. Ensimmäinen yritys asentaa valaisimia loppui siihen, kun puolen tunnin sorvaamisen jälkeen emme saaneet laitettua valaisimiin jousia, jotka pitävät valaisimet kybrokissa kiinni. Sen sijaan laitoimme hieman kalliimmat mutta kunnolliset valaisimet. Iltapäivällä asensin jälleen parisenkymmentä pistorasiaa.

Tiistaina lähdin sairaslomalta palaavan asentajan mukaan saneeraustyömaalle. Aamusta asentelimme seinien sisään kaapeleita.
              Tälläseltä näyttää Saksalainen seinä

Tiistaina iltapäivällä jäin yksin rakennustyömaalle. Tehtävänä oli poistaa vanhat kaapelit rakennuksen ulkoseiniltä ja kellarista
  Kellarista löydetty kaapeli toivotti tervetulleeksi 50- luvulle :)

Illalla pääsin taas ampumaradalle. On todella kiva huomata, kuinka vähäiselläkin harjoutuksella tulosta alkaa pikkuhiljaa tulla. Ensimmäisillä kerroilla tulos oli 80-100/150. Viimeisellä kerralla tulos oli jo hyväksyttävät 128/150. Lisäksi ammunnasta on tullut erittäin koukuttava harrastus. Jos siihen vain Suomessa löydän mahdollisuuden, haluaisin ehdottomasti harjoitella lisää.

Keskiviikkona lähdin hieman kauemmaksi keskustasta lähiössä olevalle kerrostalotyömaalle. Asensimme toisen kerrostalon asuntojen seiniin kojerasioita ja kaapeleita. Toisen kerrostalon hissikuiluun asensimme hissin rungon maadoituksen. Iltapäivällä kävimme asentamassa kerrostaloasunnon uuteen ulko- oveen ovisummerrin ja kaiken tarpeellisen asuntojen ovikelloja varten.

Torstaina vuorossa oli taas sanneraustyömaa. Asensimme koko päivän kaapeleita seinien sisään ja seiniin sahattuihin uriin.
Välikysmys: Mitenkä meilläpäin asennetaan kaapelit betoniin/tiileen/kiveen sahattuihin uriin.
Täällä ne asennetaan seiniin L- muotoisilla nauloilla/kipsaamalla urat umpeen tai laittamalla uriin pätkiä haitariputkesta. Alla kuva jälkinmäisestä esimerkistä. Vieressä voi nähdä putkeen asennettua ja seinään kipsattua atk- kaapelia



Perjantaina menimme keskustaan "elokuvateatteri" työmaalle. Keskustassa olevaan rakennukseen on tehty saneerausremontti. Asunnot ovat jo täysin asumiskelpoisia, mutta vielä muutamia pikkujuttuja uupuu. Tänään perjantaina kävimme asentamassa sisäpihan tasanteille ulkovalaisimet ja hämäräkytkimen. Lisäksi juuri ennen töitten lopettamista kävimme laittamassa Schüzenplazt:in kellokytkimen kohdalleen.

Takana siis reissun toiseksi viimenen viikko.... Aika rientää kun on hauskaa. Ensi viikolla olisi sitten tarkoitus matkustaa takaisin kotiin. En sano, että mieltäni vaivaisi koti-ikävä, mutta en myöskään kiellä etteikö kotiin olisi mukava palata.
Reissun viimeiselle viikonlopulle yritin järjestää, että kävisimme vielä porukalla keilaamassa tai muuten vain tekemässä jotakin, mutta ilmeisesti kaikilla on työntäyteinen viikonloppu.

Hyvää viikonloppua ja joulunodotusta sinne maailmalle!
Schönes wochenende und grüsse aus Paderborn
-Atte

perjantai 5. joulukuuta 2014

1.12-5.12

Maanantaina viimeistelimme sosiaalitilojen remontin. Asensimme uuden työnjakotaulun, uudet valot ja näytön, josta näkyvät päivämäärä, kellonaika ja ulkolämpötila.

Tiistaina menimme apteekkityömaalle, joka on jo loppusuoralla. ICT- asentajat asentavat sinne vielä tietokoneet. Apteekkari kantaa jo lääkkeitä hyllyyn myyntiin. Asensin pistorasioiden muovikehyksia ja seurasin mielenkiinnolla antennirasioiden mittauksia

Keskiviikkona menimme keskustaan. Westernstasse on Paderbornin "pääkatu" ja sen varrella on kaikkea turismiin liittyvää, mm. kauppakeskuksia. Kadun varrella on myös Cinaplex elokuvateatteri ja katujen välinen välikulkukäytävä. Välikulkukäytävään on asennettu liukuovet. Meidän tehtäväksi jäi asentaa niille virtalähde eli pistorasiat, sekä ovien ohjauskaapelit. Työkohteena paikka on siinä mielesse erikoinen, että sen kautta kulkee työpäivän aikana satoja ihmisiä, joten kokoajan on oltava skarppina. Varsinkin kun vedimme kaapelia katon välilaskuun, että emme pudota mitään ihmisten päälle.
    Valopäitä kaapelia etsimässä

Torstaina menimme wanhan talon saneeraustyömaalle. Sain miniprojektiksi ensiksi piikata kellarin seiniin ja kattoon uria kaapelikourulle. Lisäksi sain luvan asentaa väliaikaisen valaistuksen kellarin portaikkoon ja syvemälle kellariin talven pimeitä aamuja varten.

Perjantaina pääsin jälleen työskentelemään keskustaan. Paderbornissa on yksi liike, joka myy pelkästään hattuja. Asensimme sinne kaksi atk-rasiaa ja niiden väliin kaapelin. Toiseen atk- rasiaan kytketään yläkerran toimistosta kaapeli, jotta alakertaankin saadaan internet.
                               Liike sijaitsee ydinkeskustassa turistikadun varrella.

Aamupalan jälkeen menimme jälleen saneeraustyömaalle ja asensimme huoneiden väliseiniin kaapeleita pistorasioita varten.
    Joulumieltä ilmassa. Firman vanhemman johtajan
    vaimo antoi jokaiselle työntekijälle tälläisen.

Perjantai ja Ferienabend! Tänään tuntuu, kuin perjantai olisi tullut juuri ajallaan ja tarpeeseen. Työporukka kutsui mukaansa ihastelemaan joulutoria. Se lienee tänään erityisen hieno, sillä säätiedotteeessa luvattiin lumisadetta illaksi.
Huomenna sitten katsellaan Tuntematon sotilas

Schönes Wochenende und das Tag Der Unabhängigkeit! (Hyvää viikonloppua ja itsenäisyyspäivää)
Mach Gut!
-Atte

maanantai 1. joulukuuta 2014

Reissun aikana kertyneitä kuvia


     Yrityksen kerrostalotyömaa, joka alkaa pikkuhiljaa näyttämään jo asuttavalta




    Apteekin sisätilavalaistus. Mitäs tykkäätte?



      Ja näin sujahtaa kaapeli seinän sisään mukavasti villan sekaan




        Saneeraustyömaa. Rakennus on historiallinen sillä se on selviytynyt sodan läpi tähän päivään
         asti. Seinissä on vielä alkuperäiset oljesta tehdyt eristeet ja 50 vuotta vanhat kaapelit.



     Opeteltu uusi taito: seinän paikkaus. Ennen operaatiota kojerasioiden alla kahden nyrkin kokoinen
      reikä. Lisäksi peitetty kaapeleiden kolot.




     Eräs päivä opettelin asentamaan putkia betonilattiaan, ennen lopullista betonivalua


     Sosiaalitilojen uusi työnjakotaulu kaipaa vielä vähän hioimista ;)




     Hienoa jälkeä tuli sosiaalitilojen remontissa, vai mitä sanotte?
    Vessakin sai täysin uuden ilmeen.







     Lisäksi tehty kulttuurikierrosta ja todettu mm. joulutori




lauantai 29. marraskuuta 2014

24.11-28.11

Maanantaina lähdimme Paulin kanssa Romanin työmalle asentamaan valaisimia Romanin lomailessa. Katsoimme valaisimille hyvät paikat, leikkasimme kattopaneeleihin reijät ja asensimme valaisimet. Iltapäivällä menimme "päämajan" saneeraustyömaalle. Wolfgang oli muuttanut piirustuksiaan ja aikaisimmin Paulin kanssa tehdyt asennukset piti muuttaa kuvien mukaisiksi.

Tiistainan jatkoimme valojen asennuksia. Sama kaava, kuin maanantaina. Tehtäväni oli ojennella työkaluja. Iltapäivällä sain sentään asentaa kaapeleita kouruun ja kouruun koje- ja pistorasiat.

Tiistai aamuna tunsin oloni hieman oudoksi. Kurkkuun koski ja yskitti. Päivän aikana minulla kävi epäilemättä kuumetta, mutta iltapäivällä se laski. Syysflunssa tulkoot!
Saksalainen sananlasku flunnssasta: kolme päivää se tulee, kolme päivää se kestää ja kolme päivää se poistuu.

Keskiviikkona sama tarina jatkui. Ojentelin työkaluja ja kantelin tavaraa autosta ja takaisin. Lisäksi leikkasin määrämittaisia kaapeleita valaisimia varten.

Torstaina lähdimme auttamaan Totfallia tbz- ammattikoulun vieressä sijaitsevalle työmaalle. Normaalisti Wili on siellä yksin, mutta nyt siellä oli kaikkiaan seitsemän asentajaa työskentelemässä urakointinopeudella. Asensin koko päivän pistorasioita keittiöön ja kytkin uunin kaapeleita.
Saksalainessa taloudessa uuni ja liesi ovat erillisiä ja molemmat saavat virtansa pistorasiasta
Minun näkökulmastani saksalaiset asennustandardit ovat erittäin epäturvallisia. Asentamani pistorasiat olivat heti välittömästi tiskipöydän vieressä. Vain 10 senttiä vesihanasta.
Lisäksi huomasin kuinka helposti ja näppärästi vieressä työskentelevä sähköasentaja ottaa sähköiskun kojerasiassa olevista johtimista, jotka ovat jännitteelisiä.
Lisäksi autoin samaista asentajaa jouduttuaan kepposen kohteeksi. Parvekkeen ovi oli tupakkatauon aikana mennyt "oudosti lukkoon"

Perjantaina menimme jälleen paulin kanssa maanantailta tutulle työmaalle. Paul sanoi: "tarvitaan kaapeli keskukselta tähän kohtaan. Toimi". Komento oli yksinkertainen ja tehokas. Olin mielissäni, kun sain pitkästä aikaa tehdä kunnolla jotakin muuta kuin työkalujen ojentelua. Kaapelin vedon jälkeen asensin kouruihin pistorasioita ja niitä kansia kouruihin.

Maanantaina avautui Paderbornin joulutori. Perjantain Ferienabendin kunniaksi työkaveri lupasi lähteä sinne mukaani ja esitellä saksalaisia perinteitä. Esimerkkinä mainittakoot Glühwein, jota voin henkilökohtaisesti suositella. Voin myös suositella ylipäätään saksalaisia joulutoreja, jos kukaan sattuu saksassa liikumaan marras- joulukuun vaihteessa tai ennen joulua. Niitä ei turhan takia ylistetä.

lauantai 22. marraskuuta 2014

20.11 ja 21.11

Tällä viikolla saavutin ulkomaankomennuksen puolivälin. Viisi viikkoa takana, neljä jäljellä. Aika ei ole mennyt yhtään liian hitaasti, päinvastoin. Time runs fast, when you are having fun!

Torstaina jatkoin seinänpaikkausoperaatioita. Ihan hyvä siitä tuli, vaikka itse sanonkin. Seinän valmiiksi saatuani jatkoin pistorasian asennuksia ja iltapäivällä vaihdoin rakennustyömaalla portaikon väliaikaisen valaisimien palaneita polttimoita.

Töiden jälkeen totesin jälleen kerran Saksalaisen avoimuuden. Tunsin oloni laiskaksi ja päätin laittaa elämän risaiseksi ottamalla kotimatkalla pitseriasta evästä. Sen verran että sain sanotta mitä haluan kuuluu kysymys "mistä olet kotoisin". Selitin matkani tarkoituksen saksaa murtavalle Turkkilaismiehelle. Poislähtöä yrittäessäni paikalle saapui englantia hyvin puhuva saksalaismies, jonka kanssa keskustelimme pitkään maiden kansainvälisistä suhteista ja opiskelusta ulkomailla.

Perjantaina aloittelimme sosiaalitilojen saneerausta. Yllättäen, sähköasennusfirma tekee omiin tiloihinsa itse sähköasennukset. Poistimme käytöstä turhan valokatkaisimen ja muuttelimme hieman kytkentöjä. Lisäksi vedimme valmiiksi uusien valaisimien kaapelit ja poistimme vanhoja valaismia.
Perjantaina pitkästä aikaa tunsin, että sain jopa tehdä jotain koko ajan, sillä missään vaiheessa ei tarvinnut miettiä "mitä teen seuraavaksi". Tekemistä oli kokoajan ja mielestäni juuri tälläiset pienet, lyhytjestoiset projektit ovat kaikkein mielenkiintoisimpia.

Kun oikein miettii, minulla on ollut iltaisin ja viikonloppuisin enemmän tekemistä ja menoja Saksassa, kuin koskaan Suomessa. Esimerkkinä perjantaina kävimme viime viikonlopulta tutun koplan kanssa Bielefeldin kaupungissa ajamassa kartingkia. Matkaa piti tehdä suuntaansa 45 kilometriä, mutta hupi oli sen arvoista.

Lauantain suunnitelma: Telkkarista tulee mäkihypyn joukkekisa, Suomi edustettuna. Kannustetaan Suomi voittoon!

Mach gut! Grüsse aus Paderborn
-Atte

17.11-19.11

Ennen viikon alkua takana oli jälleen tapahtumarikas viikonloppu. Lauantaina kävimme työkaverin ja erään kolmannen henkilön kanssa jälleen keilaamassa ja katselemassa kaupungin vilinää.

Ensimmäisellä viikolla täällä ollessani hostellin hengetär, rouva Kiepe pyysi apuani jossakin. Minä suostuin, vaikka ymmärsin ainoastaan että vika on "jossakin rasiassa". Sunnuntaina asia valkeni, kun Kipe koputti oveani ja pyysi tulemaan mukaansa. Ja ottamaan telkkarin mukaan. Naapurissa asuu hänen lapsensa ja lapsenlapsensa. Viritin telkkarin yläkertaan ja sain kuvaksi vain lumisadetta. Nopea arvio: tarvitsette digiboxin. Saksasaan digiverkko on tullut pakolliseksi vasta noin vuosi sitten.

Maanantaina lähdin Romanin mukaan saneeraustyömaalle. Porasimme kattoon muovihyllyjä kaapeleita varten. Vedimme valaistuksen, pistorasioiden ja valokatkaisimien kaapelit kattoon ja valmiiksi jo oikean mittaisiksi seinille. Lisäksi koko päivän keskustelimme Suomen ja Saksan eroista sähköasentajan ja yksilön näkökulmasta.

Pikkuhiljaa alkaa huomata, kuinka pikkuhiljaa saksa alkaa sujumaan hieman paremmin ja sen käyttö tuntuu aina vain mielekkäämmältä. Varsinkin kun viiden viikon aikana on oppinut kuulemaan puheen eri painot. Muutenkin suurimmilta osin ymmärrän kun minulle puhutaan, mutta vastaaminen vaati aina aikansa.
Esimerkkinä Romanin työmaalla oleva muurari, jolle selvensin Suomalasita juhannuksen viettoa.

Tiistaina jatkoimme Romanin kanssa kaapelien asennuksia. Iltapäivällä kävimme kotikeikalla asentamassa ulkopistorasian. Talossa asui vanhempi pariskunta. Pariskunnalle taisi tulla vähän yllätyksenä, että paikalle tulee kaksi asentajaa, joilla molemmilla on erittäin vahva aksentti. Minun aksenttini huomattiin ensimmäisenä, eikä mennyt kauan kun Romanilta kyseltiin mistä hän on kotoisin.
Myöhemmin Roman harmitteli kaksoiskansalaisuuden ongelmia. Kun hän on Saksassa, kaikki huomaavat venäläisen aksetin. Kun hän puolestaan on Venäjällä, kaikki huomaavat saksalaisen aksentin, vaikka mies on äidinkieleltään Venäläinen.

Iltasilla kävin taas ampumaradalla. On kiva huomata, kuinka sekin alkaa pikkuhiljaa sujua, varsinkin kun saa käyttöönsä kunnolliset varusteet. Tulokset alkavat olemaan jo siedettävää luokkaa ja rytmitys kehittyy.

Keskiviikkona opettelin kokonaan uuden taidon. Danielin kerrostalotyömaalla oli tapahtunut pieni fiba ja kojerasioita vartin piti betoniseinään piikata kolot. Lisäksi kaapeleille piti nakertaa uudet urat. Piikkaminen ei sinällään ollut haasteellista mutta jälkien peittäminen oli. Daniel näytti kerran, kuinka massa sekoitetaan, levitetään seinään ja tasoitellaan tasaisesti. 
Ensimmäinen erä meni täysin harjoitellessa. Massaa oli missä sattuu ja epätasaisesti. Mutta puoliltapäivin homma alkoi jo hieman sujumaan. Harmillisesti vaihdoimme silloi työmaata.
Firman työntekijät ovat jo kuulemma jo pidemmän aikaa ruinanneet sosiaalitilojen saneerausta. Ja nyt he vihdoin saavat sen. Iltapäivän tyhjensimme sosiaalitiloja rojusta.