Translate

perjantai 31. lokakuuta 2014

30. ja 31.

Torstai aamuna kävimme Carlsenin kanssa kotikeikalla. Asuntoon oltiin suunnitelemassa keittiöremonttia ja meidän tehtävä oli katsoa, miten remontti voitaisiin toteuttaa sähköiseltä osalta. Kotikeikan jälkeen menimme rakennustyömaalle asentamaan kojerasioita ja kaapeleita seinien sisälle. Törmäsimme jälleen puolalaisten työmiesten jälkiin ja jäyniin... Lämmittysasentaja messusi siitä, että joku oli viillellyt hänen kaasuputkensa puukolla piloille.

Torstain positiivisin hetki: "Kotiin" tullesani huomasin että hostellin emäntä rouva Kiepe oli jättänyt minulle palan erittäin herkullista piirakkaa. Jos joku joskus sattuu eksymään Paderborniin, mielestäni tämä hostelli on ainoa ja oikea paikka asua.

Torstai- iltana huomasin että puhtaat työvaatteet olivat loppuneet. Päivän henkisen kasvattamisen toteutti itsepalvelupesulan pesukoneen käyttämisen opiskelu.

Perjantai, vain kuuden tunnin työpäivä. Päivän suunitelmaan kuului yhden asunnon sähköpääkeskuksen johdottaminen. Päivän oppimisaavutukseksi luettakoon, että sain aikaiseksi saksankielistä Small Talkkia lämmitys- ja putkiasentajien kanssa. Heille olen sanonut että ymmärrän heitä, jos he puhuvat hitaasti yksinkertaista saksaa

Ferienabend, "sulkeutumisaika". Sille ei taida olla muuta suomenkielistä ilmaisua, kuin VIIKONLOPPU.
Lauantai on pyhäpäivä ja kaikki kaupat ovat silloin kiinni, joten tein tänään perjantaina koko ensi viikon ostokset.... ja hieman tulevan viikonlopunkin. Mainittakoon että ko. ostoksia varten käytin arviolta kaksi kertaa vähemmän rahaa, kuin Suomessa.

Nyt kirjoittaessani ilta on vielä nuori. Seuraavaksi luvassa lienee suuntautuminen keskustan tutumaan katsomaan saksalaisen kantaväestön Ferienabend -perinteitä.

Bis bald. Schönes Wochenende, macht gut!

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

27.10- 29.10

Viikonloppuna vietimme paljon hauskaa työporukan kanssa. Lauantai- ilta oli yksi sellaisista kokemuksista, jota tuskin tulen ikinä unohtamaan. Vielä sunnuntainakin uskaltauduin katsomaan kaupungin vilskettä keskipäivällä.

Maanantaina minut määrättiin koko viikoksi Carlstenin mukaan, sillä hänen työparinsa on lomalla. Menimme vanhemman asentajan avuksi vetämään kaapelikaivantoon atk- kaapelia. Homma oli aika nopeasti tehty joten teimme kerrostaloasunnon kahden ylimmän kerroksen käytävän valaistuksen valmiiksi.

tiistaina menimme Carlstenin omalle työmaalle vähän syrjempään Schloss-Neuhaus asuinalueelle. Siellä rakenteilla on kaksi asuntoa, joiden kaksi ensimmäistä kerrosta on suunniteltu vanhuksille ja liikuntarajoitteillisille ihmisille. Kuukauden ajan kaikki olivat odotelleet että yritys, joka tekee sisätilojen seinät kyprokista saapuisi ja tekisi seinäät loppuun asti. Niin se sitten tekikin..... harmi vain että seinät suljettiin ennen kuin ehdimme asentaa niiden sisään tarpeelliset kaapelit ja kojerasiat.... Ja näin tapahtui vain niissä kahdessa asunnossa jotka eivät olleet vielä valmiita. Parasta on että nämä miehet ovat kaikki puolalaisia eivtkä ymmärrä sanaakaan saksaa tai englantia.
Lisäksi tiistaina korjailimme näiden puolalaisten työmiesten jälkiä. Sähköasennukset oli tehty huhtikuussa annettujen paperien mukaan, mutta puolalaiset rakensivat elokuussa tehtyjen paperien mukaan. Papereissa oli kymmenien senttien heittoja seinien sijainnissa, joten kaapeleille piti piikata uria kattoon ja niitä pitkin seinien sisään. Kyllä arkkitehti ilahtuu kuullessaan, että hän joutuu maksamaan unohdettuaan toimittaa paperit Stockille.....

Töiden jälkeen Carlsten otti minut mukaansa ampumaradalle, jossa ammuimme ilma-aseilla, söimme makkaraa, joimme pari olutta ja keskustelimme ihmisten kanssa. "Schütchenfaren" on todella iso juttu täällä. Joka vuosi täälllä järjestetään isot juhat, jossa kilpaillaan leikkimielisesti kaupungin herruudesta ampumalla. Se on Saksan toiseksi suurin tapahtuma heti "Ocktoberfestin" jälkeen ja sitä seuraa arviolta 1.4 miljoonaa ihmistä.

Keskiviikkona menimme samalle työmalle jatkamaan tiistain töitä. Asensimme lisää kojerasioita ennen kuin Puolalaisten tarvitsisi sulkea seinät. Lisäksi vedimme kaapeleita siten, että ne olisivat valmiita kun Puolalaiset tulevat taas torstaina.

lauantai 25. lokakuuta 2014

23.10 ja 24.10

Torstain ja perjantain olin kahden asentajan mukana tekemässä rakennustyömaalla kerrostaloasuntojen sähköpääkeskuksia. Pääasiallisesti Saksalainen sähjöasennus on samanlaista kuin Suomalainen. Mm. värikoodit, asennustavat- ja kalusteet ovat samanlaisia. Eroavaisuuksiakin löytyy:
-Kaapelit vedetään suoraan villan sekaan
-Työmaalla on käytettävää kypärää ainoastaan nostokurjen alla (Kuulemma niitä sillonkin käytetään harvoin, koska kypäristä saa kuulemma helposti täitä)
-Turvakengät ovat pakolliset, mutta huomioväristä vaatetusta ei tarvitse olla
-Torx- ruuveja on jokapaikassa
-Pääasiallisesti yhdellä kaapelilla tehdään koko huoneen sähköistys; yhdeltä sulakkeelta saattaa kulkea virta kolmeen eri paikkaan
-Kaapelin johtimien mitoitus; B16 sulakkeelta lähtevät johdot ovat 1.5 neliömillimetrisiä
-Työturvallisuus on huomattavasti väljempää: Perinteisen malliset puiset A- tikkaat ovat yleisessä käytössä ja korkeilta paikoilta roikutaan ilman putoamisvaljaita
-Kytkentöjä saatetaan tehdä jännitteellisenä
-Saksalainen asennus on paljon tarkempaa, kaiken pitää olla "just eikä melkein"
-Toisaalta työturvallisuuden takia on helpompi tehdä terveydelle haitallisia virheitä. Luultavasti siksi           saksalaisille sähköasentajille makstaan aina tuntipalkkaa.

Suomalaiset klisheiset käsitykset saksalaisita alkavat hälventyä. Toki he ovat tarkkoja, siistejä ja järjestelmällisiä, mutta myös hauskoja eivätkä läheskään niin jäyhiä, kuin annetaan ymmärtää. Toisaalta he ovat ylpeitä joistakin klisheistä, kuten Bratwurstista ja oluesta.

Viereisessä huoneessa asunut Sini sanoi paikallisten ihmisten olevan kylmiä, ja että heidän kanssaan on hankala ystävystyä. EN YMMÄRRÄ? Olen ollut töissä kolme päivää ja tutustunut niihin neljään asentajaan, joiden kanssa olen työskennellyt. Lauantaina sovimme käyvämme illalla Liborissa "tivolissa" parilla Bratwurstilla ja oluella. Mielestäni Saksalaiset ovat vieraanvaraisempia ja vastaanottavaisempia kuin Suomalaiset.

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Ensimmäiset päivät

Saavuimme siis maanantaina puoli seitsemän aikaan Paderborniin. Lähettämämme tekstiviestit eivät olleet saavuttaneet paikallista yhteyshenkilöä ja oli aivan sattumankauppaa että hän oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Illaksi menimme kukin tahoillamme omaan majapaikkaamme.

Tiistaiaamuna menimme Bildung&Handwerk: in toimitiloihin seuraamaan Unkarilaisille opettajille pidettyä tilaisuutta Saksan ammatillisesta koulutuksesta. Iltapäivällä kävimme tutustumassa "Electro Stock: in tiloihin ja tapasimme itse Herra Wolfgang Stockin. Vaihdoimme kuulumisia ja tarkempia tietoja työssäoppimisjaksosta sekä kirjoitimme sopimukset.

Myöhemmin kävimme vierailemassa Sinin työpaikalla. Sini työskentelee Wolkvagenilla autonasentajana ja asuu samassa hostellissa vastapäisess huoneessa. Tosin vain perjantaihin asti ennen paluutaan takaisin suomeen.

Sini tarjosi onnekseni apuaan ja näytti minulle illalla kaupunkia ja sen tärkeimpiä kohteita, kuten kauppoja ja pesulan.

Keskiviikkoaamuna Eli ensimmäisenä työpäivänä kaikki ei mennyt aivan putkeen. Tiedossani oli vain tiet ja niiden suuntimat, mistä bussi saattaisi kulkea. Kuljin kyllä kokoajan oikeaan suuntaan, mutta missasin yhden bussin vaihdoksen yhteydessä ja saavuin kahden minuutin varoajalla kaupungin toiselle puolen "päämajaan". Sieltä jatkoin kahden asentajan kanssa suoraan työkohteeseen. Onneksi he puhuvat suht' hyvää englantia, joka on pääasiallinen kommunikaatiokielemme. Tottakai välillä komppaamme toisiamme saksankielisellä Small Talkilla. Sen verran heihin tutustuin päivän aikana, että he lupautuivat ottamaan minut kyytiin aamuisin sillä asun heidän työmatkansa varrella. Nuorempi asentajista käytti minua tänään ltäpäivällä kapungilla ja näytti pari kauppaa ja reittejä niihin. Sen lisäksi hän auttoi minua hankkimaan internet- yhteyden tänne hostelli Kiepeen jotta voin jopa päivittää blogiani ja käyyttää somea. Joten siitä kaikki kiitos ja kunnia Patrickille!

Päivän saavutus: Pahoittelin ja selitin myöhästymiseni syyn Herra Stockille täysin saksankielisesti.

Lisäksi illalla pimensin koko hostellin yrittäessäni paahtaa leipää. Välittömästi leivänpaahtimen pistokkeen laitettuani koko rakennuksen sähköt katkesivat. Hiippailin huoneestani hiljaa sähkötaululle ja käänsin päälle vikavirtasuojan, jonka takaa koko rakennuksen sähkö nähtävästi tulee. No, tekevälle sattuu.

maanantai 20. lokakuuta 2014

Lähdön tunnelmaa

Helsinki-Vantaa 10.50, kone Kuopiosta laskeutui puolisen tuntia sitten. Joimme porukalla kahvit. Sää on sitä nimenomaista mitä Suomessa voi odottaa: räntää ja loskaa. Siirros kylmästä lämpimään sattuu sopivaan väliin, sillä viimeyönä satoivat ensimmäiset kunnolliset lumet. Vielä parisen tuntia tästä että pääsemme lentomatkalle Düsseldorfiin ja siitä taas kaksi tuntia eteenpäin junalla Padernborniin..... Arvioitu saapumisaika siinä kuuden kieppeitä. Tänään siis kertyy tusinan verran matkustustunteja
Perillä vastassa meitä odottaa 16- asteinen, puolipilvinen sää (ainakin Forecan mukaan)
....... sitä odotellessa :D